Avoviemäri Eurasta mereen.

Mikähän on syynä näihin teollisuuden ja yhteiskunnan suorittamiin vesistöjen pilaamisiin. Näistä pilaamisista yleensä syytetään yksityisiä ihmisiä, no ei tietenkään kaikki aivan syyttömiäkään ole.

Kun esimerkiksi tuolla suomen teillä kulkee ja katselee muutakin kun sitä edelläajavan takapuskuria, niin huomaa ne roskat ja tölkkipakettien pahvilaatikot, tölkit, pullot ja muut roskat, pantilla ja ilman, tienvarressa ja osin tiellä. Sehän on tietysti aivan mahdoton ajatus, että jokainen kun sitä roskaa kantaa kaupasta ulos, huolehtisi myös ne jätteet asialliseen paikkaan, eikä viskoisi niitä tienvarsille. Nykyäänhän on noita keräyspisteitä monessa paikassa joista jätteet menee kierrätettäväksi ja uudelleen käyttöön, ja ne pahvit ja muoviroskat joita ei voida uudelleen käyttää menevät poltettavaksi ja energian tuotantoon.

Eihän tuosta pitänyt mitään kirjoitella vaan vesistöjen pilaamisesta ja lähinnä eurajoesta.

Eurajoki on n. 50 kilometriä pitkä joki läntisessä suomessa, joka johtaa Euran Kauttualta Pyhäjärven vedet Euranniittyjen viljelysalueiden halki, ja entisen Kiukaisten kunnan Eurakosken kylän läpi, jossa on pienessä koskessa pato ja voimalaitos, kylän jälkeen jokiuomaan liittyy sivujoki Köyliönjärvestä eli köyliönjoki. Köyliönjokeen johtaa putki kokemäenjoesta, tuota putkea käytetään kuivina aikoina lisäämään eurajoen virtausta. Virtaaman lisäämisen tarve johtuu taas siitä, että tuota eurajoen vettä käytetään Rauman kaupungin raakavesilähteenä, samoin Olkiluodon raakavesilähteenä, sekä Raumalla teollisuuden prosessivesilähteenä.

Kiukaisten kunta on liitetty osaksi Euran kuntaa, joten tuo joki virtaa alkulähteeltään ja puolet matkastaan Euran kunnan alueella.

Joki jatkaa peltoaukeiden läpi Panelian kylän halki. Kylän kohdalla on joessa kaksi haaraa, joista toisessa on voimalaitos, sekä toisessa haarassa vanha mylly, joka on osin kunnostettu ja esittelykäytössä. Toinen haara on padottu jotta virtaus saadaan siirtymään voimalaitoksen padolle. Kesäisin tuota toisessa haarassa olevaa myllyä käytetään näytös mielessä jopa myllyn alkuperäiseen käyttöön. Joki jatkaa seuraavaksi taas peltoaukeitten läpi Eurajoelle jossa Hudan kylässä on Saharinkoski, joka on padottu säännöstelypadolla. Padolla on myös mylly.

Eurajoen Kaukomäen ja Euran Panelian välillä on Lamminsuo sekä Huhdalla Kakeriansuo joiden välistä tuo eurajoki virtaa. Aikoinaan Saharinkoskella on joen uomaa syvennetty louhimalla kallioon joen uomaa syvemmäksi, ja samalla on tuota lamminsuota saatu kuivatettua viljelysmaaksi. Vieläkin muutamina vuosina kevättulvien aikaan saattaa lamminsuon viljelysmailla vesi nousta pelloille. Kakeriansuo kuuluu soidensuojelun piiriin. Lamminsuolta taas nostetaan turvetta maanparannusaineeksi ja sitä myös kuljetetaan ympäri eurooppaa kasvien alustaksi.

Huhdalta joki jatkaa Irjanteelle jossa Faltunkoski ja mylly. Faltunkoskea on kunnostettu ja ennallistettu kalastus ja virkistyskäyttöön. Sieltä taas joki jatkaa Eurajoen kirkonkylään jossa on voimalaitospato. Kirkonkylässä olevalle voimalaitospadolle on rakennettu kalaportaat. Siinä ilmeisesti on toivottu kalojen nousevan ylemmäksikin eurajokeen ja edelleen Faltunkoskelle asti, ja eteenpäinkin.

Padon jälkeen jokeen yhtyy Euran Turajärvestä laskeva Juvanjoki. Kirkonkylästä joki jatkaa kohti eurajoensalmea ja Verkkokaria jossa joki laskee mereen. Matkalla on muutama matala koski. Suutalankosken pato, Nolponkoski, Masinikoski, matkalla myös ohitetaan Vuojoen kartanon maisemat sekä Tiironkoski.

Pyhäjärven ja merenpinnan korkeusero on n.45m.

Linkistä löytyy lisää tietoa joesta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Eurajoki_%28joki%29